Työsuhde vaihe vaiheelta: Miten toimia poissaolojen yhteydessä?

Työsuhteen aikana tulee väistämättä tilanteita, jolloin et pääse töihin esimerkiksi sairastumisen tai vuosiloman vuoksi. Silloin on hyvä tietää etukäteen, miten sairauspoissaoloista tulee ilmoittaa työnantajalle, miten vuosiloma kertyy ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työntekijällä on poissaolojen aikana. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät asiat sairauspoissaoloista, vuosilomista ja niiden vaikutuksesta palkkaan.

Tutustu työelämän vaiheet –postaussarjamme muihin osiin: tähän mennessä olemme käsitelleet, mitä työsopimus tarkoittaa ja miten palkka määräytyy. 

Kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää työsopimuksesta

Työsuhde vaihe vaiheelta: mihin palkka perustuu?

Sairaspoissaolot 

Jos sairastut, on ensisijaisen tärkeää muistaa ilmoittaa työnantajallesi poissaolostasi, jotta sinulle maksetaan sairauspoissaoloajalta palkkaa. Jo aivan työsuhteen alussa kannattaa selvittää yrityksen käytännöt sairauspoissaolojen ilmoittamiseen. Monilla työpaikoilla lyhyestä poissaolosta voi ilmoittaa omalla ilmoituksella esihenkilön myöntämänä poissaolona, mutta usein pidempi sairauspoissaolo edellyttää lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen todistusta. 

Mitä vuosiloma tarkoittaa? 

Suomessa työntekijän oikeus vuosilomaan perustuu vuosilomalakiin. Vuosiloman tarkoituksena on mahdollistaa riittävä lepo ja palautuminen työstä. Lomaa kertyy työsuhteen aikana riippuen työsuhteen kestosta ja työssäolon määrästä. Jos työskentelet osa-aikaisesti ja teet kalenterikuukauden aikana alle 14 työpäivää tai alle 35 työtuntia, et välttämättä kerrytä varsinaisia vuosilomapäiviä. Tällöin sinulla voi kuitenkin olla oikeus vuosilomaa vastaavaan vapaaseen ja lomakorvaukseen. 

Milloin lomia voi pitää?  

Vuosilomat sijoittuvat kahdelle eri lomakaudelle. Kesälomakausi sijoittuu aina toukokuun alusta syyskuun loppuun, ja talvilomakausi puolestaan lokakuun alusta huhtikuun loppuun. Vuosilomaa laskettaessa huomioidaan arkipäivät, joihin vuosilomalain mukaan kuuluvat myös lauantait. Toisin sanoen esimerkiksi viikon mittainen loma kuluttaa yleensä kuusi vuosilomapäivää. 

Kuinka monta lomapäivää oikein kertyy?  

Vuosilomapäivät kertyvät lomanmääräytymisvuoden aikana, joka on vuosittain 1.4.–31.3. välinen aika.  

Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, mutta olet ollut töissä ainakin 14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukauden aikana, sinulle kertyy yleensä kaksi vuosilomapäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.  

Jos työsuhteesi on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden, vuosilomaa kertyy 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Tällöin vuosilomaa kertyy vuodessa yhteensä 30 arkipäivää, mikä vastaa käytännössä viittä viikkoa lomaa.  

Vuosilomapalkka 

Vuosilomasta maksetaan palkkaa työntekijän ansioihin perustuen. Lomapalkka maksetaan työntekijälle ennen loman alkamista. Monilla aloilla työntekijälle voidaan maksaa myös lomarahaa tai lomaltapaluurahaa, mikäli siitä on sovittu työehtosopimuksessa tai työpaikan käytännöissä. 

Teetkö osa-aikatyötä? Sinulla voi olla oikeus lomakorvaukseen. Jos työskentelet alle 14 päivää tai 35 tuntia jokaisena kuukautena, kun työsuhteesi on voimassa, sinulla on oikeus pitää vapaata ja saada lomakorvausta. 

Muista selvittää käytännöt etukäteen 

Poissaoloihin liittyvät käytännöt voivat vaihdella työpaikoittain ja työehtosopimuksittain. Siksi omaan työsuhteeseen liittyvät käytännöt kannattaa selvittää heti työsuhteen alussa. Kun tiedät, miten ja milloin ilmoitat sairaspoissaoloistasi ja miten lomat määräytyvät, vältyt yllätyksiltä ja asiat hoituvat helposti.