Tekoäly muuttaa työelämää: Mitä tulevaisuuden työntekijältä odotetaan?

Tekoäly muuttaa työelämää: Mitä tulevaisuuden työntekijältä odotetaan?

Adecco ja Kauppakamari järjestivät elokuun puolella yhdessä aamupalatilaisuuden, jonne kutsuttiin eri alojen johtajia ja asiantuntijoita keskustelemaan siitä, miten tekoäly muuttaa työelämää ja mitä tulevaisuuden työntekijöiltä odotetaan. Tilaisuus pohjautui Adeccon globaaliin Adeccon Business Leaders Research 2025 -työelämätutkimukseen, jossa on kartoitettu 2 000 C-tason johtajan näkemyksiä tulevaisuuden työelämästä. 

Tilaisuus käynnistyi Sami Itanin, Aalto-yliopiston työelämäprofessorin, keynote-puheenvuorolla. Hän avasi tekoälyn megatrendejä ja muistutti yleisöä siitä, että muutos on aina ollut olennainen osa työelämän historiaa. Nyt vain vauhti ja teknologian vaikutus ovat ennennäkemättömät. Itanin aloituspuheenvuoron jälkeen vuoroon pääsivät panelistit, jotka moderaattorina toimineen Helene Auramon, Listedsin ja Nordic Listed Leadersin perustajan, johdolla keskustelivat tuloksista ja jakoivat omia oppejaan muutoksessa ja tekoälyn käytössä.

Tilaisuuden panelistit:
Jari Kärkkäinen, partneri, vero- ja lakiteknologiaryhmän vetäjä, PwC
Jesper Nevalainen, partneri,Hannes Snellman Attorneys Ltd
Tomi Kolu, Business Solutions Manager, Adecco

Tekoäly tuo miljardimahdollisuudet, mutta myös epäreiluja odotuksia

PwC:n Value in Motion -selvitys arvioi, että tekoäly voi kasvattaa maailmantaloutta jopa tuhansilla miljardeilla dollareilla, mikä avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia menestyksen luomiseen. Teknologian hyödyntäminen vaatii kuitenkin organisaatioilta kykyä muuttaa mahdollisuus teoiksi, mutta Adeccon työelämätutkimus paljastaa huolestuttavia lukuja:

• 60 % johtajista odottaa työntekijöiden opettelevan itse tekoälytaitoja
• vain 25 % työntekijöistä on saanut koulutusta tekoälyn käyttöön
• 34 %:lta organisaatioista puuttuu kokonaan tekoälyohjeistus

Jesper Nevalainen piti erityisen haastavana sitä, että 34 % yrityksistä ei ole laatinut minkäänlaista tekoälyohjeistusta. Tämä ei kuitenkaan tullut hänelle yllätyksenä. Nevalainen painotti, että tekoälyohjeistuksen tulisi ehdottomasti olla organisaatioissa kunnossa ja ajan tasalla.

Tomi Kolu jatkoi, että tekoälykoulutuksen tulee olla systemaattista ja että ilman koulutukseen panostamista osaamiskuilu kasvaa väistämättä. Kolu korosti, että koulutuksen on oltava tarkoituksenmukaista ja sidottu työntekijän omaan rooliin. “Tekoälystä ei saa tulla vain hakukoneen korvike. Yleinen koulutus ei auta, jos sen jälkeen kukaan ei ymmärrä, miten työkalu taipuu juuri omaan työhön. Tarvitaan eritasoisia koulutuksia eri käyttäjäryhmille ja funktioille, kuten myynnille ja HR:lle. Ja niitä olemme myös Adeccolla lähteneet rakentamaan”, Kolu kertoi. 

Johtajuuden ja kokeilukulttuurin roolit muutoksessa

Adeccon tutkimuksen mukaan vain 10 % organisaatioista voidaan tällä hetkellä luokitella future-readyksi. Tällainen organisaatio:

- tukee johtajia ja työntekijöiyä sopeutumaan muuttuvaan tulevaisuuteen,
- sitoutuu henkilöstön osaamisen jatkuvaan kehittämiseen,
- edistää sopeutumiskykyä ja uralla liikkuvuutta sekä
- ottaa käyttöön jäsennellyn ja vastuullisen lähestymistavan tekoälyn hyödyntämiseen.

Jari Kärkkäinen painotti, että teknologia ei yksin takaa yrityksen menestystä: ihmiset tulee ottaa mukaan, jotta strategiat saadaan muutettua teoiksi. ”Tarvitaan tietoa, taitoa ja selkeät pelisäännöt. Kun roolikohtaiset koulutukset, vaikutukseen perustuva palkitseminen, kulttuurinen muutos ja turvalliset työkalut ovat kunnossa, organisaatio saavuttaa nopeasti edistystä. Ensin yksilöissä, mutta pian koko organisaatiossa”, Kärkkäinen huomautti.

Jesper Nevalainen korosti kulttuurin merkitystä ja pohti, että yrityksiin tarvitaan enemmän kokeilukulttuuria, jossa uskalletaan jakaa myös epäonnistumisia. Keskustelussa nostettiin esiin esimerkiksi prompt-hackathonit - huonojenkin promptien ja epäonnistuneiden kokeilujen avoin jakaminen nähtiin arvokkaana oppimisen lähteenä.

Joka kymmenes työntekijä on tulevaisuuden tekijä

Adeccon työelämätutkimus osoittaa, että vain 11 % työntekijöistä on tällä hetkellä future-ready eli valmiita tulevaisuuteen: tällaiset työntekijät ovat sopeutuvia, teknologiamyönteisiä ja proaktiivisia. Paneeli oli yhtä mieltä siitä, että näitä ominaisuuksia voidaan vahvistaa sekä työntekijän omalla asenteella että työnantajan tarjoamilla oppimispoluilla.

Helene Auramo pyysi loppukeskustelussa panelisteja nimeämään yhden teon, jonka suomalainen yritys voisi tehdä jo ensi viikolla tullakseen enemmän tulevaisuusvalmiiksi. Vastauksissa mainittiin AI-pilotit, tekoälyyn liittyvien ohjeistusten laatiminen sekä avoimempi keskustelu työntekijöiden kanssa.

Keskustelu osoitti, että teknologian rinnalla ratkaisevia tekijöitä tulevaisuuden organisaatioissa ovat kulttuuri ja johtaminen. Tekoälyn tuoma muutos ei ole vain tekninen, vaan ennen kaikkea inhimillinen. Yritysten, jotka haluavat olla osa menestyksekkäitä 10 %:n future-ready -ryhmää, on panostettava yhtä aikaa teknologiaan, osaamisen kehittämiseen ja ihmisten mukaan ottamiseen.

 

Lue lisää Adeccon tutkimuksesta:
Adeccon Business Leaders Research 2025 -työelämätutkimus